Jäsenkirje 1 / 2010

Sammatti 30.4.2010


Hyvät yhdistyksen jäsenet,


Sää

Viime syksy oli yksi lämpimimmistä viimeisten 50 vuoden aikana. Talvi tuli kuitenkin aikaisin ja lunta riitti.  Nyt talven selkä on kuitenkin jo taittunut ja Kirmusjärvikin on vapautunut jääpeitteestään. Sää jatkui maalis-huhtikuussa edelleen tavanomaista kylmempänä. Kunnon talven aikaansaama paksu jää- ja lumipeite heikensi vesistöjen happitilannetta ja näkyy jatkossa mitä ilmeisimmin vesistöissä kevättulvien aikaansaamana ravinnepitoisuuksien nousuna. Touko- heinäkuulle ulottuvan jakson keskilämpötilasta odotetaan tavanomaista korkeampaa.

Veden laatu

Kirmusjärven vedenlaadusta saatiin viimeisin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristön (LUVY)  tilanneraportti 10.3.2010 ja siinä todettiin loppuyhteenvetona seuraavaa: Kirmusjärven keskiosassa olevan 5-metrisen Isosaaren syvänteen happinäytteet otti LUVY:n sertifioitu näytteidenottaja ja analyyseistä vastasi akkreditoitu testilaboratorio. Ilman lämpötila on 5 C, jään paksuus 35 cm ja lunta oli jäällä 23 cm. Veden näkösyvyys oli 2,2 m. Järven vesi oli talvelle tyypillisesti lämpökerrostunutta; ero pintaveden ja pohjan läheisen veden välillä oli 2,8 C. Vesi oli hajutonta, kirkasta ja vä-riltään kellertävää. Havaintopaikan happipitoisuus oli kahden metrin syvyyteen asti hyvää (9,9-6,8 mg/l) ja kolmessa metrissä selvästi heikentynyt ja pohjan tuntumassa heikko (0,5 mg/l, kyllästysas-te 4%). Tilanne on jokin verran huonompi kuin maalikuussa 2009.  Lopputalven ja loppukesän happipitoisuuden heikkeneminen syvänteiden pohjalta on ollut tyypillistä Kirmusjärvelle jo pitkän mittausjakson aikana vaihdellen sademääristä ja jään paksuudesta riippuen. Happikadosta ei kuitenkaan ole kysymys. Järven happi- ja ravinnepitoisuuksien kehittymistä seurataan säännöllisin mittauksin.

Syksyllä 2009 kaikki alueen 9 järviyhdistystä allekirjoittivat aloitteen Lohjan kaupungin hallitukselle vesinäytteiden osittaisesta korvaamisesta aikaisemman Sammatin käytännön mukaan. Lohjan kaupunki on päättänyt jatkossakin mahdollistaa järvien veden laadun tutkimukset.

Jarkko Eskola nimetty vuoden 2010 vesiensuojelijaksi

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) nimesi Jarkko Eskolan vuoden 2010 vesiensuojelijaksi kevätkokouksessaan keskiviikkona 28.4.2010 Sammatissa. Yhdistys sai vuoden vesiensuojelijaksi useita hyviä esityksiä ehdokkaiksi aikaisempien vuosien tapaan.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on nimennyt vuoden 2010 vesiensuojelijaksi Jarkko Esko-lan Sammatista. Perusteluina Jarkko Eskolan valinnalle ovat hänen pitkäaikainen toimintansa vesien suojelemiseksi Sammatin alueella. Sammatissa ovat paikalliset suojeluyhdistykset tehneet pitkään työtä Sammatin vesien suojelemiseksi. Jarkko Eskola on ollut tässä työssä keskeinen osal-listuja ja vaikuttaja toimiessaan vuosina 2003–2009 ajan Kirmusjärven suojeluyhdistyksen hallituksessa (2003–2009) ja sen puheenjohtajana vuosina 2005–2009. Jarkko Eskola oli myös yhtenä aloitteen tekijänä vuonna 1998 Kirmusjärven suojeluyhdistyksen perustamiseksi.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toimii riippumattomana yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaationa Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen toiminta-alueellaan. Vuoden vesien/ympäristönsuojelijan nimeämisellä pyritään nostamaan esiin erityisesti sellaisia tahoja, jotka toimivat merkittävästi vesien/ympäristönsuojelun edistämiseksi, mutta jotka eivät muuten saa toiminnastaan ansaitsemaansa julkisuutta.

Kirmusjärven kunnostussuunnitelma


Kirmusjärven suojeluyhdistys ry toteuttaa yhteistyössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskuksen (ELY) ja Lohjan kaupungin kanssa Kirmusjärven kunnostussuunnitelman vuonna 2010. Lohja kaupunki ja ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle määrärahat.
Ihmisten toiminnan seurauksena Kirmusjärven luontainen kehitys on vuosikymmenien aikana muuttunut ja järven luontainen puskurointikyky on osittain ylitetty. Tie- ja aluerakentamisen seura-uksena tilanne voi nopeasti huonontua nykyisestä. Kirmusjärven suojeluyhdistyksen jäsenistö yh-dessä kunta- ja ympäristöviranomaistahojen kanssa on tehnyt 10 vuoden aikana merkittäviä ja konkreettisia toimia järvensuojelun hyväksi. Tuloksena ovat mm. tarkat seurantatiedot järvistä ja sarja toistuvia kunnostustoimenpiteitä
Kirmusjärven kohdalla ollaan nyt siinä vaiheessa, että kunnostuksessa on löydettävä ne toimet, joilla vaikutetaan syvemmälle kehityskulun syihin. Lisäksi on tarpeen suorittaa toimenpiteitä, joilla korjataan selvityksissä esille tulleet ongelmat. Kirmusjärven tuleva kehitys vaikuttaa koko sen va-luma-alueen ja lähiympäristön houkuttelevuuteen ja viihtyvyysarvoihin.
Suunnitelma jatkaa nykytilanteesta eteenpäin; siis tasosta, johon seurantatulosten ja kunnostustoimenpiteiden avulla on jo päästy. Suunnitelmassa tehtävät ehdotukset sisältävät konkreettiset toimenpiteet fosforiarvojen alentamiseen ja happitilanteen parantamiseen kestävältä luonnon tasapainon huomioivalla tavalla. Yleisenä tietona on ymmärretty, mitä huonommaksi järven tila tulevai-suudessa kehittyy, sen vaikeammaksi ja kalliimmaksi sen kunnostaminen tulee.


Vesiliikennesuositus

Hallitus on valmistellut vuosikokousaloitteen perusteella vesiliikennesuositusta ja kerää jäsenistön ja asiantuntijoiden mielipiteitä tässä suosituskysymyksessä. Yhdistys toivoo suositustasoisen ohjeen riittävän järven vesiliikenteen nopeuksien ja melutason pienentämiseksi.
Jäsenkirjeen liitteenä on luonnos suosituksesta: Miten huomaavainen vesilläliikkuja ottaa huomioon naapurit veneillessään tai kalastaessaan Kirmusjärvellä? Suositus on luettavissa täällä
Hallitus toivoo runsasta ja rakentavaa keskustelua suositusluonnoksesta. Palautteen voi lähettää kotisivujen kautta: www.kirmusjarvi.fi/Palaute/

Toiminta kesäkaudella 2010 Puhutaan Vedestä

Vuositeemana on haja-asutusalueiden jätevesiasiat käytännöllisen jäseniä kiinnostavan tiedon ja toimenpidesuositusten muodossa.

Tiedotus

  • Tiedottaminen on ajantasaisilla kotisivuilla: www.kirmusjarvi.fi
  • Hallituksen jäsenet olivat kesä-heinäkuussa Sammatin kesätorilla tavattavissa ja jakamassa tietoa järven tilasta. Yhdistyksen kesätorilauantait ovat 19.6., 3.7, 17.7. ja 31.7.
  • Infotilaisuus alueen uudesta vesi- ja viemärirunkolinjasta 18.6. klo 18.00 Sampaalassa
  • Kirmusjärven suojeluyhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 7.8. klo 11 Sampaalassa
  • Järvipäivät 7.8. klo 12.00 Sampaalassa
  • Kirjeen liitteenä lähetetään jäsenille tilisiirtolomake vuoden 2010 jäsenmaksua varten.

Järvien kunnostus

Järven kasvuston poistamista toteutetaan laajamittaisesti sekä juhannuksen alla että elo-kuussa. Osa kesäasukkaista on ilmoittanut kiinnostuksensa niittoon hallituksen jäsenille etukäteen. Yhdyshenkilönä järvikasvuston poistossa on ansiokkaasti toiminut Kalle Harjuranta. Häneen toivomme jäsenistön olevan jatkossakin yhteydessä ja ilmoittavan halukkuutensa myös kesän 2010 vastaaviin kasvustopoistoihin.


E18 –tien vaikutusten seuranta ja toimenpide-ehdotukset tien laskeumavesien puhdistustarpeista jatkuvat. Laskeumavesien seurannassa yhdistys on pyytänyt TYL E-18 työyhteenliit-tymältä selvityksen tievesien käsittelystä ennen laskuojavesiin sekoittumista. Vastauksessa selvitetään, että moottoritien varteen on sijoitettu kosteikko- ja juurakkopuhdistamoita, joilla saavutetaan varmempi tievesien puhdistustulos kuin alkuperäisen tiesuunnitelman mukaisella sijoittelulla. Puhdistamot suunniteltiin ehdotusten mukaisesti moottoritien varrelle. Sammatin eritasoliittymään suunniteltiin kosteikkopuhdistamo (puhdistamo P1 Hämjoki) ja muut kolme puhdistamoa (P2, P3A ja P3B Kirmusjärvi) suunniteltiin juurakkopuhdistamoina. Mitoitettujen juurakkopuhdistamojen tilantarve oli niin suuri, ettei niitä mahduttu sijoittamaan tiealueelle. Tästä syystä niille piti hankkia maanomistajien lupa. Puhdistamoiden tarvitsemille maa-alueille saatiin maanomistajien luvat lukuun ottamatta puhdistamoa P3B. Juurakkopuhdistamo P1 (Hämjoki) on rakennussuunnitelmavaiheessa siirretty lähemmäs moottoritietä ja toteutettu kosteikkopuhdistamona. Kosteikon kasvit on istutettu syksyllä 2009. Juurakkopuhdistamo P2 (Kirmusjärvi) on rakennussuunnitelmavaiheessa siirretty lähemmäs moottoritietä ja toteutettu suunnitelman mukaisesti. Juurakkopuhdistamon kasvit on istutettu syksyllä 2009. Puhdistamon P3A (Kirmusjärvi) on havaittu olevan niin kuiva, ettei sinne ole istutettu suunniteltua kas-villisuutta, koska kasvillisuus tulisi todennäköisesti kuolemaan veden puutteeseen. Uuden-maan ympäristökeskukselle on esitetty, että puhdistamo P3A toimisi jatkossa vain tien kuivatusvesien selkeytysaltaana ilman juurakkokasvillisuutta. Puhdistamoa P3B (Kirmusjärvi) ei voitu toteuttaa, koska maanomistajalta ei saatu lupaa tarvittavalle maa-alueelle. E18 -tien liikenne aiheuttaa ajoittain kohonnutta melukuormaa eteenkin järven pohjoisosan asujaimistolle. Tämän takia yhdistys toimii jatkossa aktiivisesti meluntorjunnassa ja seurannassa.

Kolmperän purossa on ollut toiminnassa fosforin saostuslaitteisto 29.9.2007 alkaen. Laitteen käyttöä jatketaan ja mittauksia suoritetaan myös jatkossa.

Infotilaisuus alueen vesi- ja viemärirunkolinjasta 18.6. klo 18.00 Sampaalassa

Kirmusjärven suojeluyhdistys ry järjestää infotilaisuuden yhteistyössä muiden Lohjan kaupungin, Sammatin alueella toimivien Järvensuojeluyhdistysten ja alueen Vesiosuuskuntien kanssa.
Infotilaisuuden teemana ovat

  • Uusinta tietoa runkolinjaan liittymisestä
  • Uuteen vesihuolto- ja jätevesirunkolinjaan liittymisen toimenpidesuositukset

Ohjelmassa Lohjan kaupungin tilannekatsauksen vesihuoltolinjojen rakentamisesta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä vuosina 2010 - 2013 esittää Seppo Lötjönen, katupäällikkö, Lohjan kaupunki. Vesiosuuskunnan perustamisesta ja toteutushankkeesta kertoo esimerkkinä Anja Hänninen, Leikkiläntien vesiosuuskunnasta. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiin.

Sammatin Järvipäivä 7.8.2010 klo 12.00 Sampaalassa

Järvipäivillä teemoina ovat

  • Haja-asutusalueiden jätevesiasiat käytännöllisesti jäseniä kiinnostavan tiedon ja toimenpidesuositusten muodossa
  • Sammatin 28 järven tila

Tilaisuudessa Puheen Vedestä pitää Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyn toimenpidesuosituksia antaa LUVY:n toiminnanjohtaja Jaana Lehtonen Lohjan kaupungin ympäristöpäällikkö Risto Murto esittelee Lohjan ympäristötoiminta ja vastaa kysymyksiin. Vesistötutkija Anne-Marie Hagman ELY-keskuksesta esittää yhteenvedon Sammatin järvien tilasta ja kunnostussunnitelmasta. Järvipäivillä kuullaan myös kaikkien yhdeksän Sammatin alueella toimivan järviyhdistyksen puheenvuorot.

Toivotamme kaikille mitä parhainta kevättä!
Kirmusjärven suojeluyhdistyksen hallitus

©2018 Kirmusjärven suojeluyhdistys ry - Putteri (MMD Networks Oy)