Jäsenkirje 2/2013

Sammatti 1.11.2013

           

  Marras on saapunut järvelle                                           Muuttolinnut ovat lähteneet

 

 

I   Säästä

Hyvän sään vuosi lähestyy loppuaan, marraskuun alkuun mennessä sadepäiviä on ollut vain 115, kun edellisenä vuonna vastaavana aikana oli 160 sadepäivää. Muuttolinnut ovat jo lähteneet. Järvellä saalistaneet kalasääkset ovat suunnanneet kohti Afrikkaa. Kuikkaparikin on siirtynyt poikasineen lämpimille seuduille niin kuin harmaahaikarat.

Viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen pitkän aikavälin sääennusteissa eli vuodenaikaisennusteissa Suomen talvi 2013-2014 näyttää hyvin tavanomaiselta. Marraskuu voi kuitenkin olla tavanomaista lämpimämpi. Joulu-tammikuussa itätuulet voivat ajoittain tuoda maahamme tavanomaista kylmempää säätä, vaikka kuukausien keskimääräiset lämpötilat vaikuttavatkin olevan lähellä tavanomaisia lukemia.

 

II  Vesiuutisia

Kirmusjärven vesi on puhdasta                

Kirmujärvessä havaittiin juhannuksen alusviikolla pikkukalojen kalakuolemia. Vesi- ja kalanäytteet lähettiin tutkittavaksi 27.6.2013.  Tutkimuksissa vesi todettiin puhtaaksi ja kalojen kuolleen hapenpuutteeseen. Uusia kalakuolemia ei ole tämän jälkeen havaittu. Tulokset Kirmusjärvestä otetuista vesinäytteistä julkaistiin. Niissä ei ole mitään normaalista poikkeavaa, vaan tilanne on pysynyt senkaltaisena kuin se on ollut viimeisen 10 vuoden seurantajakson tuloksissa. Happitilanne oli normaali. Pintanäytteissä (1 metrin syvyydessä) happea oli havaintopaikoilla lähes 10 mg/l. Isosaaren havaintopaikalla happea oli pohjalla niukasti (2 mg/l) ja 3 metrin syvyydessä 5 mg/l. Luhdannokan havaintopaikalla happipitoisuus oli melkein nollilla 5,2 metrin syvyydessä kuten aikaisempinakin kesinä. Bakteeripitoisuudet olivat hyvin pieniä molemmilla havaintopaikoilla pinnassa ja pohjassa.  Kasviplanktonin lajisto tutkittiin Suomen ympäristökeskuksessa, mutta näytteistä ei löytynyt mitään sellaisia lajeja, jotka voisivat aiheuttaa haittaa. Sinilevääkään ei Kirmusjärvestä löytynyt kesällä 2013. Eviralta on saatiin tietoa kalatutkimuksista 8.7.2013. Tietojen perustella kalat olivat kuolleet hapen puutteeseen ja niissä oli kalaloisia.  Kaikki tutkimustulokset ovat tiedossa. Pikkukalapopulaation heikentyminen on yksi oire. Varsinainen syy on laskeuma-alueiden kautta tuleva huomattava ravinteiden ylikuorma, joka rehevöittää järven ja saa aikaa oireet: Ajoittain liiallista levänmuodostusta, hapenpuutetta ja nyt ensimmäisen kerran pikkukalojen kuolemia. Näkyvät oireet lienevät seurausta kolmen viime vuoden hyvin runsaiden sateiden liuottaman ravinnekuorman aiheuttamasta hapenpuutteesta. Kaloille riittävä veden happipitoisuus on 6 - 8 mg/l hapenpuutosoireiden alkaessa esiintyä 1,5 - 2 mg/l pitoisuudessa. Pienet poikaset kestävät happivajausta aikuisia kaloja huonommin. Kahden viime talven paksu lumikansi jäiden päällä on myös heikentänyt happitilannetta.

Kuormitusta on pyritty vähentämään tehokalastuksella, viimeksi syksyllä 2012 noin 4 500 kilon saaliilla, vuonna 2000 kokonaissaalis oli 29 450 kiloa. Liikaa vesikasvillisuutta on poistettu useina vuosina, viimeksi kesällä 2011.

Ongelman pääsyy on, että Kirmusjärveen virtaa vuosittain noin 900 kiloa ylimääräistä fosforia. Tästä johtuen Kirmusjärvessä on esiintynyt happikatoa usein lopputalvisin, mutta joskus myös loppukesäisin.  Ajoittain hapetustarve on ollut merkittävää. Toisaalta on ollut vuosia, jolloin ongelmia ei ole esiintynyt.

Kirmusjärvi on ilmeisesti pystynyt käsittelemään ainakin aikaisempina vuosina sinne tulevan liiallisen ravinnemäärän. Välillä pohjanläheisessä vedessä on ollut kuitenkin hyvinkin korkeita kokonaisfosforipitoisuuksia. Nyt näyttää siltä, että raja on ylitetty.

On tekojen aika.  Kirmusjärven kunnostussuunnitelmassa (Uudenmaan ELY julkaisuja 27/2010. 63 s. ISBN 978-952-257-186-1) on asetettu tavoitteeksi, että järveen laskeuma-alueelta tuleva vuosittainen kuormitus saadaan huomattavasti vähenemään, jotta järven luontainen ravinteiden käsittelykyky säilyisi. Nyt on tarve ryhtyä toimenpiteisiin, joilla ravinnekuorma voidaan pysäyttää alkulähteilleen luonnon omin keinoin. Tässä tarvitaan maanomistajien, järviasukkaiden ja virkamiesten sekä alan asiantuntijoiden pitkäjännitteistä yhteistyötä.

 

III  Lyhyt katsaus yhdistyksen toimintaan kesäkaudelta 2013

Tiedotus

  • Tiedottamista on jatkettu suojeluyhdistyksen kotisivuilla www.kirmusjarvi.fi
  • Niille harvoille, joilta tämän vuoden jäsenmaksu on vielä suorittamatta, on tulossa muistutuskirje.
  • Yhdistykselle on avattu Facebook –sivut 

 

Järvipäivä pidettiin Sammatin Sampaalassa. Päivä, joka oli 10.8.2013, jatkoi suojeluyhdistyksen teemavuotta. Kalavaleen esitti intohimoinen kalamies, Hummeripoika Ilkka Aaltonen, joka on huumorin ja viihteen moniottelija. Puheen piti kansanedustaja Kimmo Tiilikainen aiheesta Mitä paikallistason toimenpiteitä suositellaan järviensuojelun edistämisessä? Tilaisuudessa oli myös paneeli aiheesta: Miten jatkuva paikallistason yhteistyö käynnistetään? Paneelin puheenjohtajana toimi maisema-arkkitehti Eeva Eitsi, Yleisöä oli tilaisuudessa 105 henkilöä.

 

Vuosikokous

Kirmusjärven suojeluyhdistyksen Vuosikokous pidettiin lauantaina 10.8.2013 Sampaalassa. Kokouksessa vahvistettiin sääntöjen edellyttämät edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin tämän vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitusta täydennettiin kahdella uudella jäsenellä; mukaan tulivat Ari Lanamäki ja Jukka Repo. Hallituksen kokoonpano ja tehtävät löytyy tämän kirjeen lopusta. 

 

 

IV  Järven kunnostus

  • Lohjan kaupungin ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa on tehty suunnitelmaa Kirmusjärven kunnostamiseksi. Kunnostussuunnitelmassa osoitetaan ensisijaiset toimenpiteet, joiden toteuttamiseksi haetaan jatkossa esim. EU- ja valtion rahoitusta. Toimenpiteitä ei ole vielä 2013 aloitettu, mutta neuvotteluja on käyty yhteistyötahojen kanssa.  Ykkösakseli myönsi yhdistykselle avustuksen laskeuma-alueiden kosteikkojen esisuunnitelmaa varten. Tähän liittyen järjestettiin 25.10. Lönnrot Opiston Elias-salissa Info- ja keskustelutilaisuus Kirmusjärven laskuojien kunnostamisesta.  Irmeli Ahtiala, ELY-keskuksesta kertoi EU-tuista liittyen mm. Suojavyöhykkeisiin ja kosteikkoihin/viivytysaltaisiin. Hanna Paikkala Ykkösakselista kertoi kosteikkojen ja viivytysaltaiden rahoituksesta ja toteutuksista. 
  • Järven kasvuston poistamista ei toteutettu 2013 aikana.  
  • Hoitokalastus Kirmusjärven kunnostussuunnitelman mukaista hoitokalastusta nuottaamalla yritettiin syyskuussa 2013, mutta tällä kertaa kala ei käynyt pyydyksiin. Mukana hankkeessa on järviyhdistys ja kalastusosakaskunnat. Ammattikalastajat hoitavat kalastuksen.

 

V   Tulevia tapahtumia

 

Sammatin Järvipäivät  2014  -  Pääpuhujana ministeri Jari Koskinen

  • Teematoripäivä Sampaalan pihassa 26.7.2014 klo 9.00 – 11.00  aamupäivän aikana järjestetään  kosteikot ja suojavyöhykkeet – teeman mukaista viihteellistä ja asiapitoista ohjelmaa.
  • Paikalla on myös kalojen, kalastusvälineiden myyntiä ja vieheiden esittelyä. Paikallinen viehemestari myy itse tekemiään vieheitä. Puukkoseppä esittelee sammattilaisia puukkoja. Järviyhdistysten edustajat antavat tietoa järven suojeluhankkeista. Kaikki mukaan!.
  • Järvipäivä Sampaalassa 26.7. 2014 klo 12.00- 15.30 aiheena laskeuma-alueiden kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden rakentaminen. Puheen pitää Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Tilaisuudessa esitellään Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys. 9 järviyhdistyksen puheenvuoroille on varattu edellisvuosia runsaammin aikaa. Kaikki siksi silloin paikalle!

 

Eletään toivossa jälleen uudesta kesästä!
Kirmusjärven suojeluyhdistyksen hallitus

 

©2018 Kirmusjärven suojeluyhdistys ry - Putteri (MMD Networks Oy)