Toimintamme painopisteitä ovat aktiiviset hoitotoimenpiteet, tiedottaminen ja jäsenhankinta.

• Jäsenten informointi jäsenkirjeillä noin 2 kertaa vuodessa
• Yhteistyö viranomaisten, kalastuskuntien, kesäasukkaiden, maatalouden, kunnan ja muiden yhteisöjen kanssa.
• Jäsenten hankinta mm. kesätorilla ja tiedotteita jakamalla. Kesäisin hallituksen jäsenet ovat Sammatin torilla tavattavissa lauantaisin.
• Osallistuminen kalastuksenhoitotoimenpiteisiin.
• Osallistuminen järvikasvillisuuden niittoon.
• Yhteistyö muiden alueen järvien suojeluyhdistysten kanssa. Yhteiset järvipäivät järjestetään vuosittain Sampaalassa.
• Lue tästä Raimo Hakolan esitys yhdistyksen toiminnasta 20 vuoden ajan.

Toimintakertomus kaudelta 1.5.2022 - 30.4.2023

Lisämateriaalia:

Tilinpäätös 2022-2023
Toiminnantarkastuskertomus 2022-2023
Toimintasuunnitelma 2023-2024
Talousarvio 2023-2024

Toimintakertomus kaudelta 1.5.2021 - 30.4.2022 

Yleistä ja kosteikkohankkeesta

Toimintakausi oli yhdistyksen kahdeskymmeneskolmas.

Kosteikkoon on kasvanut kasvillisuutta ja veden laadun seurantanäytteet on otettu heinäkuussa. Seuraavat näytteet otetaan marraskuulta, niin saadaan vertailutietoa vuoden 2017 marraskuussa, ennen kosteikon rakentamista otettuihin näytteisiin.

Toimintavuoden 2021 aikana ei toteutettu vesikasvien niittoa. Kalastusosakaskunnat ovat huolehtineet mm. kalanpoikasten istutuksista sekä hoitokalastuksesta. Toimintakauteen on liittynyt tiedottamista mm. kotisivujen, Facebookin sekä jäsenkirjeiden merkeissä. Koronapandemian vuoksi Järvipäiviä ei järjestetty.

Kokoukset

Kirmusjärven suojeluyhdistyksen Vuosikokous pidettiin lauantaina 7.8.2020 Sampaalassa. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eeva Eitsi. Kokouksessa vahvistettiin sääntöjen edellyttämät edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin 2021-2022 vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitus valittiiin uudelleen. Vuotuiseksi jäsenmaksuksi vahvistettiin henkilöjäseneltä 20 € ja yhteisöjäseneltä 100 €. Varsinaisiksi toiminnantarkastajiksi valittiin Pentti Uittamo ja Juha Hanninen sekä heidän henkilökohtaisiksi varamiehikseen Jouko Komulainen ja Simo Pelto-Timperi.

Yhdistyksen hallitus on kokoontunut vuoden aikana kaksi kertaa. Puheenjohtajana toimi Eeva Eitsi, joka vastaa kosteikkohankkeesta ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä. Ensimmäisessä kokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi Petri Sonkeri (sekä tapahtumat ja seuranta), sihteeriksi Osmo Suihko, talous- ja jäsenasioiden vastaavaksi nimitettiin Raimo Hakola, kalastushankkeet ja kalastusosakaskuntien vastaavaksi Jukka Repo, projektivastaavaksi Jim Röppänen, Web Masteriksi Tero Takki, tapahtumavastaavaksi Janne Käpylehto.

Tiedotustoiminta

Vuoden aikana tiedotustoimintaa on toteutettu lehdistötiedottamisella, omalla kotisivulla ja Face bookissa. Jäsenkirje lähetettiin jäsenistölle sekä kevät-kesällä että alkuvuodesta. Yhdistyksen vakiintuneet kotisivut ovat olleet ahkerassa käytössä. Jäsenistö voi seurata niiden kautta yhdistyksen toimintaa ja tietoja. Sivut löytyvät osoitteesta: www. kirmusjarvi.com tai www.kirmusjarvi.fi. Yhdistyksen Facebook-sivusto on ollut toiminnassa jo useita vuosia.

Padon tilanne

Veden korkeus ei ole enää vaihdellut niin suurella vaihteluvälillä kuin aiemmin ennen padon korjausta, joten levennetty patoaukko näyttäisi toimivan. Seurataan edelleen tilannetta.

Taloudellinen tilanne

Yhdistyksen taloudellinen tila nojautuu jäsenmaksuihin. Yhdistys on saanut lisäksi vapaaehtoisia lahjoituksia kosteikkohanketta varten. Yhdistyksellä on n.140 henkilöjäsentä. 

15.7.2022

Kirmusjärven suojeluyhdistys ry:n hallitus 

Täältä löytyvät Tilinpäätös, Tase-erittelyt ja toiminnantarkastuskertomus. 

Toimintasuunnitelma kaudelle 1.5.2022 - 30.4.2023 

Yhdistyksen toimintasuunnitelma pohjautuu yhdistyksen sääntöjen 2 § ja 3 § mukaisiin tavoitteisiin ja toimintamuotoihin. Toiminnan taloudellisen perustan muodostavat vuosikokouksen hyväksymien jäsenmaksujen kautta kertyvät vuotuiset tuotot, jotka samalla luovat mahdollisuudet ja myös rajoitukset yhdistyksen toiminnalle. Yhdistyksellä on toimintavuoden alkaessa n.140 jäsentä. 

Järvipäivät pidetään 6.8.2022 klo 12-15 Sampaalassa. 

Yhteistyötä muiden Sammatin järvisuojeluyhdistysten kanssa on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin. Samoin pyritään oppimaan muualla tehdystä suojelutyöstä. Uusia mahdollisia yhteistyökuvioita kehitetään Lohjan järviohjelman ohjausryhmän kanssa. Tiedustellaan ohjausryhmältä taloudellisen tuen mahdollisuudesta vesikasvien niittoon järvellä (mm. Myllykylänlahti ja muut matalat lahdet).

Toimintaa jatketaan toimintavuonna pääosin jo kehittynein toimintatavoin:

• Seurataan kosteikon toimintaa ja kasvien kasvamista, seurantanäytteet otettu kesällä 2022 ja seuraavat marraskuussa
• Tutkitaan jatkomahdollisuuksia; uuden kosteikon toteuttaminen (yhteydenpito maanomistajaan, rahoitus, suunnitelma ja toteutus). Kosteikkojen toteuttamisen lähtökohtana ja EU-rahoituksen edellytyksenä on ollut Kirmusjärven kunnostussuunnitelma ja laskuojia koskeva esiselvitys
• Jatketaan yhteistyötä kalastusosakaskuntien kanssa ja tiedotetaan kalastamisen tärkeydestä järven hoidon kannalta sekä järjestetään hoitokalastustalkoita
• Jatketaan järven, sen valuma-alueen ja siihen laskevien vesistöjen tilan aktiivista seurantaa, nyt käytössä myös vesinäytereppu
• Jaetaan edelleen tietoa vesistöön ja sen suojeluun liittyvistä kysymyksistä mm. kesäisten toritapahtumien, jäsenkirjeitten ja muitten tapahtumien välityksellä sekä nettisivujen ja Face Bookin kautta.
• Järjestetään vuosittaiset Järvipäivät yhdessä Sammatin muiden järviyhdistysten kanssa. Haarukoidaan myös mahdollisuuksia yhdistää voimia mm. Sammatti-Seuran ja muiden yhdistysten kanssa.
• Jatketaan järven biologiseen rasitukseen liittyvien kuormien vähentämistä esim. liiallisten järvikasvien niiton ja muiden ravinneainesten poiston avulla.
• Jatketaan edelleen aktiivista yhteistyötä muiden Sammatin järviyhdistysten kanssa pyrkien yhteisiin toimintoihin niiden ja kaupungin kanssa.
• Selvitetään järven ja siihen laskevien vesistöjen pintakorkeuksien vaihtelua ja niiden vaihteluvälien vaikutuksia vesistöjen kuntoon ja pintakorkeuksien vuosittaisen tasaamisen vähentämisen mahdollisuuksia.
• Seurataan korjatun padon tilannetta ja sekä sen vaikutuksia veden pinnan korkoihin. Selvitetään Lohjan kaupungin mahdollisuutta Kirmusjärven rantojen omistajien tiedottamiseen ja kokoukseen kutsumiseen liittyen padon kunnostukseen ja korkoihin.
• Annetaan tarvittaessa kannanottoja vesistön tilaan ja asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä kaupungille ja muille tahoille.
• Jatketaan yhteistoimintaa Lohjan kaupungin, ELY-keskuksen ja Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n kanssa Sammatin kaikkia järviä koskien ja vesistön tilaa koskevien toimintojen seuraamiseksi, suositusten toteuttamiseksi ja Kirmusjärven kunnostussuunnitelman käytännön toimenpiteiden jatkamiseksi.

Täällä talousarvio 2022-2023

Toimintakertomus kaudelta 1.5.2019 - 30.4.2020 

Yleistä ja kosteikkohankkeesta

Toimintakausi oli yhdistyksen kahdeskymmenesensimmäinen.

Kosteikkohanke on valmis ja viimeinen maksatus saatiin vuoden 2020 alussa.

Toimintavuoden 2019 aikana toteutettiin myös vesikasvien niittoa. Lohjan kaupunki kustansi kirkonkylän uimarannan vesikasvien niiton. Kalastusosakaskunnat ovat huolehtineet mm. kalanpoikasten istutuksista sekä hoitokalastuksesta. Toimintakauteen on liittynyt tiedottamista mm. kotisivujen, Facebookin sekä jäsenkirjeiden merkeissä. Lisäksi on päivystetty torilla ja järjestetty Järvipäivät. 

Kokoukset

Kirmusjärven suojeluyhdistyksen Vuosikokous pidettiin lauantaina 10.8.2019 Sampaalassa. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Kiljunen. Kokouksessa vahvistettiin sääntöjen edellyttämät edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin 2019-2020 vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitus valittiiin uudelleen, paitsi Kalle Harjuranta, joka menehtyi keväällä 2019 ja Ari Lanamäki. Kallen muistoa kunnioitettiin hiljaisella hetkellä. Vuotuiseksi jäsenmaksuksi vahvistettiin henkilöjäseneltä 20 € ja yhteisöjäseneltä 150 €. Varsinaisiksi toiminnantarkastajiksi valittiin Pentti Uittamo ja Arja Sarakivi sekä heidän henkilökohtaisiksi varamiehikseen Jouko Komulainen ja Simo Pelto-Timperi.

 

Yhdistyksen hallitus on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa. Koronakevään vuoksi kevään kokoukset peruttiin. Puheenjohtajana toimi Eeva Eitsi, joka vastaa kosteikkohankkeesta ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä. Ensimmäisessä kokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi Petri Sonkeri (sekä tapahtumat ja seuranta), sihteeriksi Osmo Suihko, talous- ja jäsenasioiden vastaavaksi nimitettiin Raimo Hakola, kalastushankkeet ja kalastusosakaskuntien vastaavaksi Jukka Repo, projektivastaavaksi Jim Röppänen, Web Masteriksi Tero Takki, tapahtumavastaavaksi Janne Käpylehto.

Tiedotustoiminta

Vuoden aikana tiedotustoimintaa on toteutettu lehdistötiedottamisella, omalla kotisivulla ja Face bookissa. Jäsenkirje lähetettiin jäsenistölle sekä kevät-kesällä että ennen vuodenvaihdetta. Yhdistyksen vakiintuneet kotisivut ovat olleet ahkerassa käytössä. Jäsenistö voi seurata niiden kautta yhdistyksen toimintaa ja tietoja. Sivut löytyvät osoitteesta: www. kirmusjarvi.com tai www.kirmusjarvi.fi. Yhdistyksen Facebook-sivusto on ollut toiminnassa jo useita vuosia.

Järvipäivät pidettiin Sammatin Sampaalassa. Järvipäivillä 10.8.2016 teemana oli ”Järvien suojelun historiaa ja tulevaisuutta”. Juhlapuhujana oli Marjo-Matikainen Kallström. Raimo Hakola valotti yhdistyksen 20 vuotista taipaletta ja tapahtumia. Eeva Eitsi kertoi Kirmusjärven kosteikosta ja Maija Venäläinen (LUVY) vesistökunnostusverkostosta sekä Juha Korhonen Hämjoen pilottihankkeesta. Sampaalan aulassa oli infoa haja-asutusalueiden jätevesistä sekä Hämjoen pilotin posteriesityksiä ja historiikkeja. Yleisöä oli tilaisuudessa n. 80 henkilöä.

Padon tilanne

Veden korkeus ei ole enää vaihdellut niin suurella vaihteluvälillä kuin aiemmin ennen padon korjausta, joten levennetty patoaukko näyttäisi toimivan. Seurataan edelleen tilannetta.

Taloudellinen tilanne

Yhdistyksen taloudellinen tila nojautuu jäsenmaksuihin ja Ykkösakselin asvustukseen. Yhdistys on saanut lisäksi vapaaehtoisia lahjoituksia kosteikkohanketta varten. Leikkilän Kalastusosakaskunta on lahjoittanut 500 euroa yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksellä on n.140 henkilöjäsentä. 

24.7.2019

Kirmusjärven suojeluyhdistys ry:n hallitus 

Tilinpäätös löytyy täältä

TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 1.5.2020 - 30.4.2021 

Yhdistyksen toimintasuunnitelma pohjautuu yhdistyksen sääntöjen 2 § ja 3 § mukaisiin tavoitteisiin ja toimintamuotoihin. Toiminnan taloudellisen perustan muodostavat vuosikokouksen hyväksymien jäsenmaksujen kautta kertyvät vuotuiset tuotot, jotka samalla luovat mahdollisuudet ja myös rajoitukset yhdistyksen toiminnalle. Yhdistyksellä on toimintavuoden alkaessa n.140 jäsentä.

Järvipäivät peruttiin kesältä 2020 koronatilanteen vuoksi.

Yhteistyötä muiden Sammatin järvisuojeluyhdistysten kanssa on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin. Samoin pyritään oppimaan muualla tehdystä suojelutyöstä.

Toimintaa jatketaan toimintavuonna pääosin jo kehittynein toimintatavoin:

• Seurataan kosteikon toimintaa ja kasvien kasvamista, seurantanäytteet kesällä 2021
• Tutkitaan jatkomahdollisuuksia; uuden kosteikon toteuttaminen (yhteydenpito maanomistajaan, rahoitus, suunnitelma ja toteutus)
• Jatketaan yhteistyötä kalastusosakaskuntien kanssa ja tiedotetaan kalastamisen tärkeydestä järven hoidon kannalta sekä järjestetään hoitokalastustalkoita
• Jatketaan järven, sen valuma-alueen ja siihen laskevien vesistöjen tilan aktiivista seurantaa
• Jaetaan edelleen tietoa vesistöön ja sen suojeluun liittyvistä kysymyksistä mm. kesäisten toritapahtumien, jäsenkirjeitten ja muitten tapahtumien välityksellä sekä nettisivujen ja Face Bookin kautta.
• Järjestetään vuosittaiset Järvipäivät yhdessä Sammatin muiden järviyhdistysten kanssa. Haarukoidaan myös mahdollisuuksia yhdistää voimia mm. Sammatti-Seuran ja muiden yhdistysten kanssa.
• Jatketaan järven biologiseen rasitukseen liittyvien kuormien vähentämistä esim. liiallisten järvikasvien niiton ja muiden ravinneainesten poiston avulla.
• Jatketaan edelleen aktiivista yhteistyötä muiden Sammatin järviyhdistysten kanssa pyrkien yhteisiin toimintoihin niiden ja kaupungin kanssa.
• Selvitetään järven ja siihen laskevien vesistöjen pintakorkeuksien vaihtelua ja niiden vaihteluvälien vaikutuksia vesistöjen kuntoon ja pintakorkeuksien vuosittaisen tasaamisen vähentämisen mahdollisuuksia.
• Seurataan korjatun padon tilannetta ja sekä sen vaikutuksia veden pinnan korkoihin. Selvitetään Lohjan kaupungin mahdollisuutta Kirmusjärven rantojen omistajien tiedottamiseen ja kokoukseen kutsumiseen liittyen padon kunnostukseen ja korkoihin.
• Annetaan tarvittaessa kannanottoja vesistön tilaan ja asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä kaupungille ja muille tahoille.
• Jatketaan yhteistoimintaa Lohjan kaupungin, ELY-keskuksen ja Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n kanssa Sammatin kaikkia järviä koskien ja vesistön tilaa koskevien toimintojen seuraamiseksi, suositusten toteuttamiseksi ja Kirmusjärven kunnostussuunnitelman käytännön toimenpiteiden jatkamiseksi.

Toimintakertomus kaudelta 1.5.2018 - 30.4.2019

Yleistä ja kosteikkohankkeesta

Toimintakausi oli yhdistyksen kahdeskymmenes.

Kosteikon kaivuu toteutettiin helmikuussa 2019, urakoitsijana toimi vaiheen 1 toteuttanut Alander. Ensimmäinen erä on laitettu maksatukseen Ykkösakseliin.

Toiminta on muutoin jatkunut edellisten vuosien tapaan. Toimintavuoden 2018 aikana toteutettiin myös vesikasvien niittoa. Lohjan kaupunki kustansi kirkonkylän uimarannan vesikasvien niiton. Kalastusosakaskunnat ovat huolehtineet mm. kalanpoikasten istutuksista sekä hoitokalastuksesta. Syksyllä nuotattiin 4500 kg, pääosin särkeä. Talkootyönä poistettiin toukokuussa ojiin noussutta kutevaa särkeä. Toimintakauteen on liittynyt tiedottamista mm. kotisivujen, Facebookin sekä jäsenkirjeiden merkeissä. Lisäksi on päivystetty torilla ja järjestetty Järvipäivät. Uutuutena toimintakaudella oli Janne Käpylehdon ja yhdistysten helmikuussa 2019 järjestämä Jääkarusellitapahtuma. 

Kokoukset

Kirmusjärven suojeluyhdistyksen Vuosikokous pidettiin lauantaina 11.8.2018 Sampaalassa. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Kiljunen. Kokouksessa vahvistettiin sääntöjen edellyttämät edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä hyväksyttiin 2018-2019 vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä; Petri Sonkeri ja Janne Käpylehto. Vuotuiseksi jäsenmaksuksi vahvistettiin henkilöjäseneltä 20 € ja yhteisöjäseneltä 150 €. Varsinaisiksi toiminnantarkastajiksi valittiin Pentti Uittamo ja Arja Sarakivi sekä heidän henkilökohtaisiksi varamiehikseen Jouko Komulainen ja Simo Pelto-Timperi. 

Yhdistyksen hallitus on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa. Puheenjohtajana toimi Eeva Eitsi, joka vastaa kosteikkohankkeesta ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä. Ensimmäisessä kokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi Kalle Harjuranta, sihteeriksi Osmo Suihko, talous- ja jäsenasioiden vastaavaksi nimitettiin Raimo Hakola, sosiaalisesta mediasta (FB), tiedottamisesta ja yhteiskuntasuhteista vastaavaksi Ari Lanamäki, kalastushankkeiden ja kuntayhteyksien vastaavaksi Janne Jalava, kalastushankkeet ja kalastusosakaskuntien vastaavaksi Jukka Repo, projektivastaavaksi Jim Röppänen, Web Masteriksi Tero Takki, tapahtumavastaaviksi Janne Käpylehto ja Petri Sonkeri.

Tiedotustoiminta

Vuoden aikana tiedotustoimintaa on toteutettu lehdistötiedottamisella, omalla kotisivulla ja Face bookissa. Jäsenkirje lähetettiin jäsenistölle sekä kevät-kesällä että vuodenvaihteen jälkeen. Yhdistyksen vakiintuneet kotisivut ovat olleet ahkerassa käytössä. Jäsenistö voi seurata niiden kautta yhdistyksen toimintaa ja tietoja. Sivut löytyvät osoitteesta: www. kirmusjarvi.com tai www.kirmusjarvi.fi. Yhdistyksen Facebook-sivusto on ollut toiminnassa jo useita vuosia.

Järvipäivät pidettiin Sammatin Sampaalassa.

Järvipäivillä 11.8.2018 teemana oli ”Vesistökunnostus – hankkeista käytäntöön”. Eeva Eitsi kertoi kosteikkojen vaikutuksista sekä Kirmusjärven kosteikon suunnittelmista ja toteutuksesta, Jukka Repo hoitokalastuksesta ja Maija Venäläinen (LUVY) sekä Juha Korhonen Hämjoen pilottihankkeesta. Piha-alueella oli Tietoiskurata liittyen mm. ruokahävikkiin Lisäksi paikalla oli LUVYn vesikasvien tunnistuspiste. Yleisöä oli tilaisuudessa n. 80 henkilöä. 

Padon tilanne

Kirmusjärven pato on korjattu keväällä 2018 Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Ns. hätäkorjauksen sijaan ELY tekikin padolle paremman korjauksen. Padon kynnyskorko on tasolla +54,40 ja padon aukkoa on lisäksi levennetty n. 3 m leveäksi. Pato on nyt korjattu niin, että vaihteluväli ei olisi niin suuri eli maksimiveden pinta ei nousisi niin ylös, kun se on tässä muutaman vuoden sisällä loppuvuodesta noussut, eikä matalan veden pinta myöskään menisi liian matalaksi vähäsateisina kesäkuukausina. Viime kesä 2018 oli kuiva ja kuuma, joten vedenpinta laski matalalle. Pato on nyt rakenteellisesti siinä kunnossa, että on olemassa edellytykset hakea uutta lupaa ja samalla kumota vanha lupa. Vanhan luvan (vuodelta 1899) mukainen patoaukon vedenpinta on reilusti nykyisen keskiveden alapuolella (+53,50), joten uusi lupa tarvitaan, jos pato halutaan säilyttää ja jatkossakin kunnostaa siihen korkoon, jossa järven keskiveden pinta (+54,50) säilyisi nykyisellään. Uutta vesioikeuden lupaa varten tulee perustaa vesioikeudellinen yhteisö ja ¾ ranta-alueiden maanomistajista tulee antaa kirjallinen suostumus padon koron muutokselle (eli nykyisen padon korolle). Asiaa ei ole edistetty, koska on katsottu hankalaksi tavoittaa kaikki ranta-asukkaat ja saada ¾ suostumus hankkeelle. Selvitetään, voisiko kaupunki asiaa jotenkin edistää. 

Taloudellinen tilanne

Yhdistyksen taloudellinen tila nojautuu jäsenmaksuihin ja Ykkösakselin asvustukseen. Keväällä 2019 yhdistys on saanut lisäksi vapaaehtoisia lahjoituksia kosteikkohanketta varten. Leikkilän Kalastusosakaskunta on lahjoittamassa 500 euroa yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksellä on n.140 henkilöjäsentä. 

10.8.2019

Kirmusjärven suojeluyhdistys ry:n hallitus

Toimintasuunnitelma kaudelle 1.5.2019 - 30.4.2020 

Yhdistyksen toimintasuunnitelma pohjautuu yhdistyksen sääntöjen 2 § ja 3 § mukaisiin tavoitteisiin ja toimintamuotoihin. Toiminnan taloudellisen perustan muodostavat vuosikokouksen hyväksymien jäsenmaksujen kautta kertyvät vuotuiset tuotot, jotka samalla luovat mahdollisuudet ja myös rajoitukset yhdistyksen toiminnalle. Kosteikkohanketta varten on saatu Ykkösakselilta tukea ja vapaaehtoisia lahjoituksia jäsenistöltä. Yhdistyksellä on toimintavuoden alkaessa n.140 jäsentä.

Kesän ja syksyn aikana hoidetaan kosteikon kaivuun kustannusten maksatukset Ykkösakselista.

Yhdistys täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja sen kunniaksi päivitetään historiikkia.

Järvipäivien 2019 teemaksi on valittu ”Vesien suojelun historiaa ja tulevaisuutta”. Ohjelmassa käsitellään mm. juhlavuotta ja yhdistyksen historiaa, kosteikon valmistumista ja järviensuojeluyhdistysten sekä LUVYn vesistöhankkeen kuulumisia. Lisäksi tietoa saadaan haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta. Yhteistyötä muiden Sammatin järvisuojeluyhdistysten kanssa on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin. Samoin pyritään oppimaan muualla tehdystä suojelutyöstä.

Toimintaa jatketaan toimintavuonna pääosin jo kehittynein toimintatavoin:

• Seurataan kosteikon toimintaa ja kasvien kasvamista, seurantanäytteet kesän 2020 lopuksi tai kesällä 2021
• Tutkitaan jatkomahdollisuuksia; kosteikon nro 2 suunnittelu ja toteuttaminen sekä integrointi mahdolliseen Myllykylänlahden ruoppaamiseen, muiden kosteikkojen toteuttaminen, nykyisten (mm. Myllypakan) laskeutusaltaan kiintoaineksen poistaminen
• Jatketaan yhteistyötä kalastusosakaskuntien kanssa ja tiedotetaan kalastamisen tärkeydestä järven hoidon kannalta sekä järjestetään hoitokalastustalkoita (mm. särkien poisto ojista ja nuottaamistalkoot)
• Jatketaan järven, sen valuma-alueen ja siihen laskevien vesistöjen tilan aktiivista seurantaa
• Jaetaan edelleen tietoa vesistöön ja sen suojeluun liittyvistä kysymyksistä mm. kesäisten toritapahtumien, jäsenkirjeitten ja muitten tapahtumien välityksellä sekä nettisivujen ja Face Bookin kautta.
• Järjestetään vuosittaiset Järvipäivät yhdessä Sammatin muiden järviyhdistysten kanssa. Haarukoidaan myös mahdollisuuksia yhdistää voimia mm. Sammatti-Seuran ja muiden yhdistysten kanssa.
• Jatketaan järven biologiseen rasitukseen liittyvien kuormien vähentämistä esim. liiallisten järvikasvien niiton ja muiden ravinneainesten poiston avulla.
• Jatketaan edelleen aktiivista yhteistyötä muiden Sammatin järviyhdistysten kanssa pyrkien yhteisiin toimintoihin niiden ja kaupungin kanssa.
• Selvitetään järven ja siihen laskevien vesistöjen pintakorkeuksien vaihtelua ja niiden vaihteluvälien vaikutuksia vesistöjen kuntoon ja pintakorkeuksien vuosittaisen tasaamisen vähentämisen mahdollisuuksia.
• Seurataan korjatun padon tilannetta ja sekä sen vaikutuksia veden pinnan korkoihin. Selvitetään Lohjan kaupungin mahdollisuutta Kirmusjärven rantojen omistajien tiedottamiseen ja kokoukseen kutsumiseen liittyen padon kunnostukseen ja korkoihin.
• Annetaan tarvittaessa kannanottoja vesistön tilaan ja asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä kaupungille ja muille tahoille.
• Jatketaan yhteistoimintaa Lohjan kaupungin, ELY-keskuksen ja Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n kanssa Sammatin kaikkia järviä koskien ja vesistön tilaa koskevien toimintojen seuraamiseksi, suositusten toteuttamiseksi ja Kirmusjärven kunnostussuunnitelman käytännön toimenpiteiden jatkamiseksi.