I Säästä
Sateinen vuosi lähestyy loppuaan, marraskuun puoliväliin mennessä sadepäiviä on ollut 175. Muuttolinnut ovat jo lähteneet, niiden mukana myös järvellä pesinyt joutsenpari kuusine poikasineen. Järvellä saalistaneet kalasääkset ovat suunnanneet kohti Afrikkaa. Kuikkaparikin on siirtynyt poikasineen lämpimille seuduille niin kuin harmaahaikarat.
Joulukuusta helmikuuhun 2013 ulottuvan ECMWF- ennusteen mukaan sää on suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpää. Maan eteläosassa ei ole viitteitä tavanomaisesta poikkeavista lämpötiloista. Sademäärän osalta marraskuu on aluksi tavanomaista sateisempi koko maassa. Jatkossakin on selviä viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä. Ilmanpaine-ennusteen mukaan on ilmanpaine Islannin tienoilla hieman tavanomaista alempi, kun taas Euroopan keski- ja itäosassa se on tavanomaista korkeampi. Tämä merkitsee sitä, että lauhat lounaiset ilmavirtaukset suuntautuvat voimakkaimpina maan pohjoisosaan ja Suomessa on siksi tavanomaista lämpimämpää.
II Vesiuutisia
Kirmusen jätevesikuormitus pienenee merkittävästi keväällä 2013
Alueelliset vesihuoltolinjat Lohja - Karjalohja – Sammatti - Nummi-Pusula välillä otetaan käyttöön kevään 2013 aikana. Linjojen käyttöönotto poistaa Kirmusjärven osalta yhden kuormittajan, Työtehoseuran Lönnrot-opiston, jolta poistuu tällöin käytöstä oma puhdistamo opiston liittyessä kunnalliseen verkostoon. Tähän astihan puhdistamon vedet on johdettu puhdistettuna peltojen kautta Kirmuseen. Suojeluyhdistys on runsaan kymmenen vuoden ajan seurannut puhdistamon toimintaa ja opistolle määrättyjen raja-arvojen noudattamista.
Jo usean vuoden ajan on työn alla ollut Karjalohjan, Sammatin kaupunginosan ja Nummi-Pusulan jätevedenkäsittely keskittäminen Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle. Hanke on valmistumassa vuoden 2013 alkupuolella ja linja otetaan käyttöön kevään aikana, kertoi Lohjan kaupungin katupäällikkö Seppo Lötjönen 12.11.2012. Kuntien vedenhankinta turvataan rakentamalla yhdysvesijohto samoihin kaivantoihin. Sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoasemat toteutetaan Karjalohjalle ja Sammatin Haarjärvelle. Karjalohjan, Sammatin ja Saukkolan jätevedenpuhdistamot poistetaan käytöstä linjojen valmistuttua.
Veden laadun uusin mittaus 19.7.2012
Happitilanne: Kirmusjärven pohjan läheinen vesi on ollut vähähappista sekä kesäisin että talvisin. Uusin mittaus 2012 heinäkuussa kertoo, että happitilanne on hyvä. Vuonna 2011 tehtyjen mittausten mukaan Luhdannokan 6 metrisen syvänteen happipitoisuus oli helmikuussa pintavedessä hyvä, mutta heikko 4 metrissä ja sen alapuolella. Isosaaren 5 metrisen syvänteen happipitoisuus oli elokuussa 2011 hyvä. Näytteet otettiin myös marraskuun alussa 2011, jolloin järven vesi oli tasalämpöistä ja molempien syvänteiden vesi oli täyskierrossa hapettunut, joten tilanne oli hyvä.
Rehevyys: Kirmusjärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella. Kesäaikaiset pintaveden pitoisuudet ovat vaihdelleet 2000-luvulla välillä 29 – 71 µg/l. Heinäkuussa 2012 pitoisuudet olivat Luhdannokan kohdalla pintavedessä 59 µg/l ja 5 metrin syvyydessä 68 µg/l. Marraskuussa 2011 pitoisuus oli Isosaaren kohdalla 43 ja Luhdannokan kohdalla 40 µg/l.
Kirmusjärven vedessä on joissakin paikoissa kesän 2012 ja 2011 aikana esiintynyt leväkukintoa. Muuten vesi on ollut hyvänlaatuista. LUVY:n kotisivulta tai uusilta vesisivuilta löytyy lisätietoa Kirmusjärvestä kuten Sammatin muistakin järvistä. Kts. www.vesientila.fi
