Kirmusjärven suojeluyhdistys ry

Tietosuojaseloste

EU-alueen yleinen tietosuoja-asetus astui voimaan 25.5.2018. Yhdistyksemme tietosuojaseloste on seuraava:

Yhdistyksemme jäsenrekisteri

Jäsenrekisterimme käsittää noin 150 jäsenemme nimi- ja yhteystiedot. Käytämme tietoja jäsenyyden ja siihen liittyvien palveluiden hoitamiseen sekä tiedottamiseen. Emme myy jäsenrekisterimme tietoja eteenpäin.

1 Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilö

Kirmusjärven suojeluyhdistys ry (jatkossa Yhdistys)

Osoite: Ratavartijankatu 4 E 110, 00520 Helsinki

Yhteyshenkilö: Jäsensihteeri Raimo Hakola, sähköposti raimo.hakola(at)saunalahti.fi, puh 040-5526691

2 Rekisteröidyt

Rekisterissä käsitellään Yhdistyksen jäsenten henkilötietoja

3 Henkilötietojen käsittelyn peruste ja käyttötarkoitus

Rekisterin käyttötarkoituksena on Rekisteröityjen henkilötietojen ajantasainen hallinta jäsenyyden aikana, sen ylläpito ja kehittäminen

Henkilötietojen käsittely perustuu Seuran lainsäädännölliseen velvoitteeseen ylläpitää jäsenrekisteriä sekä tietyissä tapauksissa sopimuksen täytäntöönpanoon.

4 Käsiteltävät henkilötiedot

Rekisterissä käsitellään Yhdistyksen jäsenten henkilö- ja yhteystietoja sekä muita jäsenyyteen liittyviä tarpeellisia tietoja. Näitä tietoja ovat:

Rekisteröidyn etu- ja sukunimi;

Rekisteröidyn jakeluosoite;

Rekisteröidyn sähköpostiosoite (mikäli tieto on annettu);

Rekisteröidyn puhelinnumero (mikäli tieto on annettu);

Rekisteröidyn jäsenmaksutiedot;

5 Henkilötietojen säännönmukaiset luovutukset ja siirrot

Henkilötietoja voidaan luovuttaa Yhdistyksen yhteistyökumppaneille Yhdistyksen jäsenyyteen liittyvien toimenpiteiden ja palveluiden toteuttamiseksi mm. jäsenkirjeen postittamiseksi.

Kirmusjärven vesi on puhdasta ja uusia kalakuolemia ei ole havaittu 10.7.2013

Kirmujärvessä havaittiin juhannuksen alusviikolla pikkukalojen kalakuolemia. Vesi- ja kalanäytteet lähettiin tutkittavaksi 27.6.2013. Tutkimuksissa vesi todettiin puhtaaksi ja kalojen kuolleen hapenpuutteeseen. Uusia kalakuolemia ei ole havaittu.

Tulokset Kirmusjärvestä otetuista vesinäytteistä ovat valmistuneet. Niissä ei ole mitään normaalista poikkeavaa. Tilanne ei poikkea viimeisen 10 vuoden seurantajakson tuloksista.

Happitilanne oli normaali. Pintanäytteissä (1 metrin syvyydessä) happea oli havaintopaikoilla lähes 10 mg/l. Isosaaren havaintopaikalla happea oli pohjalla niukasti (2 mg/l) ja 3 metrin syvyydessä 5 mg/l. Luhdannokan havaintopaikalla happipitoisuus oli melkein nollilla 5,2 metrin syvyydessä kuten aikaisempinakin kesinä. Bakteeripitoisuudet olivat hyvin pieniä molemmilla havaintopaikoilla pinnassa ja pohjassa.

Kasviplanktonin lajisto tutkittiin Suomen ympäristökeskuksessa, mutta näytteistä ei löytynyt mitään sellaisia lajeja, jotka voisivat aiheuttaa haittaa. Kirmusjärvessä ei ole havaittu sinilevää kesällä 2013.

Eviralta on saatu ennakkotietoa kalatutkimuksista 8.7.2013. Alustavan tiedon perustella kalat olivat kuolleet hapen puutteeseen ja niissä oli kalaloisia. Elvira lähettää vielä lisätietoja tarkemmista tutkimuksista, mutta lisätiedot lähinnä tarkentavat em. kahta havaintoa.

Tutkimustulokset ovat nyt tiedossa. Pikkukalapopulaation heikentyminen on yksi oire. Varsinainen syy on laskeuma-alueiden kautta tuleva huomattava ravinteiden ylikuorma, joka rehevöittää järven ja saa aikaa oireet: Ajoittain liiallista levänmuodostusta, hapenpuutetta ja nyt ensimmäisen kerran pikkukalojen kuolemia. Nyt näkyvät oireet lienevät seurausta kolmen viime vuoden hyvin runsaiden sateiden liuottaman ravinnekuorman aiheuttamasta hapenpuutteesta. Kaloille riittävä veden happipitoisuus on 6 - 8 mg/l hapenpuutosoireiden alkaessa esiintyä 1,5 - 2 mg/l pitoisuudessa. Pienet poikaset kestävät happivajausta aikuisia kaloja huonommin. Kahden viime talven paksu lumikansi jäiden päällä on myös heikentänyt happitilannetta.

On tekojen aika. Kirmusjärven kunnostussuunnitelmassa (Uudenmaan ELY julkaisuja 27/2010. 63 s. ISBN 978-952-257-186-1) on asetettu tavoitteeksi, että järveen laskeuma-alueelta tuleva vuosittainen kuormitus saadaan huomattavasti vähenemään, jotta järven luontainen ravinteiden käsittelykyky säilyisi.

Kuormitusta on pyritty vähentämään tehokalastuksella, viimeksi syksyllä 2012 noin 9000 kilon saaliilla, vuonna 2000 kokonaissaalis oli 29 450 kiloa. Liikaa vesikasvillisuutta on poistettu useina vuosina, viimeksi kesällä 2011.

Ongelman pääsyy on, että Kirmusjärveen virtaa vuosittain noin 900 kiloa ylimääräistä fosforia. Tästä johtuen Kirmusjärvessä on esiintynyt happikatoa usein lopputalvisin, mutta joskus myös loppukesäisin. Ajoittain hapetustarve on ollut merkittävää. Toisaalta on ollut vuosia, jolloin ongelmia ei ole esiintynyt.

Kirmusjärvi on ilmeisesti pystynyt käsittelemään ainakin aikaisempina vuosina sinne tulevan liiallisen ravinnemäärän. Välillä pohjanläheisessä vedessä on ollut kuitenkin hyvinkin korkeita kokonaisfosforipitoisuuksia. Nyt näyttää siltä, että raja on ylitetty.

Kirmusjärven vesi on puhdasta 4.7.2013

Tulokset Kirmusjärvestä 27.6.2013 otetuista vesinäytteistä ovat valmistuneet. Niissä ei ole mitään normaalista poikkeavaa tai mitään, mikä voisi selittää juhannuksen maissa tapahtuneen pikkukalojen kuoleman syyn.

Happitilanne oli normaali. Pintanäytteissä (1 metrin syvyydessä) happea oli havaintopaikoilla lähes 10 mg/l. Isosaaren havaintopaikalla happea oli pohjalla niukasti (2 mg/l) ja 3 metrin syvyydessä 5 mg/l. Luhdannokan havaintopaikalla happipitoisuus oli melkein nollilla 5,2 metrin syvyydessä kuten aikaisempinakin kesinä. Bakteeripitoisuudet olivat pieniä molemmilla havaintopaikoilla pinnassa ja pohjassa. Tilanne ei siis poikkea viimeisen 10 vuoden seurantajakson tuloksista.

Kasviplanktonin lajisto tutkittiin Suomen ympäristökeskuksessa, mutta näytteistä ei löytynyt mitään sellaisia lajeja, jotka voisivat aiheuttaa kalakuolemia.

Kalanäytteet on toimitettu Eviraan tutkittaviksi ja tuloksista informoidaan heti tulosten selvittyä.

Kirmusjärvessä ei ole havaittu sinilevää kesäkuussa eikä heinäkuun alussa 2013.

Veden laatu

Veden laadun uusin mittaus 19.7.2012

Happitilanne: Kirmusjärven pohjan läheinen vesi on ollut vähähappista sekä kesäisin että talvisin. Uusin mittaus 2012 heinäkuussa kertoo, että happitilanne on hyvä. Vuonna 2011 tehtyjen mittausten mukaan Luhdannokan 6 metrisen syvänteen happipitoisuus oli helmikuussa pintavedessä hyvä, mutta heikko 4 metrissä ja sen alapuolella. Isosaaren 5 metrisen syvänteen happipitoisuus oli elokuussa 2011 hyvä. Näytteet otettiin myös marraskuun alussa 2011, jolloin järven vesi oli tasalämpöistä ja molempien syvänteiden vesi oli täyskierrossa hapettunut, joten tilanne oli hyvä.

Rehevyys: Kirmusjärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella. Kesäaikaiset pintaveden pitoisuudet ovat vaihdelleet 2000-luvulla välillä 29 – 71 µg/l. Heinäkuussa 2012 pitoisuudet olivat Luhdannokan kohdalla pintavedessä 59 µg/l ja 5 metrin syvyydessä 68 µg/l. Marraskuussa 2011 pitoisuus oli Isosaaren kohdalla 43 ja Luhdannokan kohdalla 40 µg/l.

Kirmusjärven vedessä on joissakin paikoissa kesän 2012 ja 2011 aikana esiintynyt leväkukintoa muutaman päivän aikana. Muuten vesi on ollut hyvänlaatuista ja keskimääräistä lämpimämpää. LUVY:n kotisivulta tai uusilta vesisivuilta löytyy lisätietoa Kirmusjärvestä kuten Sammatin muistakin järvistä. Kts. www.vesientila.fi

Järviveden korkeus

Kirmusjärven pinta on 54,3 m merenpinnan yläpuolella. Tämä on järven ns. nollapiste, josta voidaan mitata veden korkeutta kullakin hetkellä. Mittaus voidaan suorittaa vain sulan veden aikana käytössä olevasta mittapaalusta.

Vuoden 2011 aikana veden korkeuden keskiarvo oli 59 cm yli nollapisteen.

Mittaustulokset ovat seuraavat (pvm, korkeus nollapisteeseen nähden):
07.05.2011 +60 cm
01.06.2011 +53 cm
24.07.2011 +50 cm (ukkossateen jälkeen)
14.09.2011 +57 cm
03.11.2011 +64 cm
10.12.2011 +85 cm
31.12.2011 +94 cm

1.1.2012 Kirmunen meni jäähän.