Hyvät Kirmusjärven suojeluyhdistyksen jäsenet

Sää

Viime talvi oli runsasluminen kuten edellinenkin. Lumen paksuus oli jopa kaksinkertainen viimevuotiseen verrattuna. Eipä ihme, että kevään tulo tuntui olevan viivästynyt. Nyt kuitenkin kevät näyttää jo hyvältä ja saamme nauttia siitä vuodenajasta, jota niin moni on jo ennättänyt kaipailla.

Euroopan keskuksen (ECMWF) 14. huhtikuuta julkaiseman kuukausisääennusteen mukaan huhtikuun lopussa keskilämpötila on varsinkin pohjoisessa tavanomaista korkeampi, mutta sen jälkeen on varsinkin Etelä-Suomessa keskimäärin tavanomaista kylmempää. Huhtikuun loppu on tavanomaista vähäsateisempaa, mutta sen jälkeen on jonkin verran sateisempaa. Keski-Euroopassa on huhtikuun lopussa korkeapaine, mikä selittää lämpimän ja vähäsateisen sään. Seuraavilla viikoilla korkeapaine on selvästi heikompi, mikä lisää kylmemmän ja epävakaisemman sään mahdollisuutta. Toukokuusta heinäkuuhun ulottuvan jakson keskilämpötilassa ei ole selviä merkkejä sen enempää tavanomaista lämpimämpään kuin tavanomaista kylmempään suuntaan. Maahamme voi päästä leviämään ajoittain lämmintä ilmaa idästä. Kevään ja alkukesän sademäärän ennakoidaan olevan normaalin.

Teematoripäivä Sammatin torilla 18.6. klo 9.00 – 13.00 ”Syödään kalaa”.

Suojeluyhdistys järjestää tänä vuonna tavanomaisten toripäivystysten sijaan erityisen teematoripäivän aiheena ”Syödään kalaa”. Päivän aikana tapahtuu kalojen esittelyä ja herkuttelua. On torikalaa, rantakalaa, muikkua ja savukalaa. Paikalla myös kalojen ja kalastusvälineiden myyntiä, vieheiden tekonäytös ym. Kalastusosakaskuntien edustajat antavat tietoa kalasta ja kalastuksesta. jne.
Kaikki mukaan!

Järvipäivät Sammatin Sampaalassa 6.8. klo 12.00- 15.30 aiheesta ”Puhutaan kalasta”

Järvipäivät jatkavat suojeluyhdistyksen teemavuotta kaloista ja kalastuksesta. Järvikalastuksen saloja tuo esille Yleisradion luonto-ohjelmista tuttu, kalojen ja kalatalouden asiantuntija, MMT h.c.Harri Dahlström. Muu ohjelma ilmoitetaan lähiaikoina. Tervetuloa!

Vuosikokous
Kirmusjärven suojeluyhdistyksen Vuosikokous pidetään lauantaina 6.8.2011 klo 11 Sampaalassa.

Järven kunnostus
Järven kasvuston poistamista toteutetaan edellisen vuoden tapaan sekä juhannuksen alla että elokuussa. Osa kesäasukkaista on ilmoittanut kiinnostuksensa niittoon hallituksen jäsenille etukäteen. Yhdyshenkilönä järvikasvuston poistossa on ansiokkaasti toiminut Kalle Harjuranta. Häneen toivomme jäsenistön olevan jatkossakin yhteydessä ja ilmoittavan halukkuutensa myös kesän 2011 vastaaviin kasvustopoistoihin.

E-18 rakennusvaiheen jälkeiset havainnot koskien Kirmusjärveen laskevien purojen juurakkopuhdistamoja ja meluvallisuojauksia sekä ehdotetut toimen-piteet

Kirmusjärven suojeluyhdistys ry jatkaa neuvotteluja viranomaistahojen kanssa E-18 tien haittojen jälkihoidosta.

Sammatin kunnassa , nykyisin Lohjan kaupungissa, olevan Kirmusjärven suojeluyhdistys on seurannut tiiviisti E-18 tietyömaan suunnittelua, sen rakennusaikaista toteuttamista ja myös käyttöönottoa ja niistä aiheutuvia mahdollisia haittoja. Yhdistys on oma-aloitteisesti ottanut ennen rakennusvaihetta, sen aikana ja käyttöönoton jälkeen näytteitä tiealueelta ja sen läpi tulevista järveen laskevista puroista. Yhdistys on myös asettanut fosforin poistoa koskevan laitteen Kolmperän järvestä Kirmusjärveen laskevaan puroon. Näytteet on vuosien varrella analysoinut Länsi-Uusimaan Vesi ja Ympäristö ry:n laboratorio Lohjalla.

Rakennusvaiheen aikana yhdistys joutui mm. puuttumaan E-18 tiealueelta aiheutettuun ja suurehkoja lietemassoja liikuttaneeseen ja Kirmusjärven lahtea mataloittaneeseen tulvavesipäästöön keväällä 2007. Sen aiheuttamien jälkien siivoamisen hoiti osin tien rakentajat. Järveen tulleet lietemassat jäivät lahteen ja ovat osoittautuneet ko. alueen järvikasvistoa voimakkaasti lisääviksi.

1. Juurakkopuhdistamot ja niiden toiminta
E-18 YVA- tarkasteluun sisältyi selkeät lupaukset tiestöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen hallinnasta ja säätelystä. Niihin kuuluivat mm tieltä valuvien vesien ohjaaminen siten, että ne ennen puroihin ja sieltä järviin laskemistaan kulkisivat ns. juurakkopuhdistamojen kautta. Rakennussuunnitelmaan sisältyykin Sammatin vesistö-jä koskien kolme juurakkopuhdistamoa, jotka ovat toteuttamissuunnitelmissa merkitty nimikkeillä P2A, P3A ja P3B. Näistä P2A ja P3A on rakennettu mutta P3B on jäänyt rakentamatta. P3B juurakkopuhdistamolle tulisi etsiä korvaava paikka ja se tulisi rakentaa uusien sijaintisuunnitelmien mukaisesti. P2A on rakennettu suunnitelmien mukaan ja se näyttää toimivan. P3A on sen sijaan alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen rakennettu täysin virheellisesti n 50-70 m oikeasta paikasta Turkuun päin mäen rinteeseen, jonne tienpintavesien virtaukset eivät maastomuotojen johdosta pääse. P3A rakentaminen on sijaintinsa puolesta siis täysin epäonnistunut ja se oli sitä tarkasteltaessa täysin kuiva. Ko. puro on kuitenkin Kirmusjärven suojelun kannalta erittäin merkityksellinen ja sen virtaama on kuivanakin aikana merkittävä. Siten P3A:n uudelleen sijoittaminen ja rakentaminen on välttämätön ja nopeasti toteutettava.

2. E-18 aiheuttama melu ja melusuojaus
Kahden kesäkauden seurannan jälkeen on edelleen todettavissa merkittävää meluhaittaa Kirmusjärven pohjoispään asukkaille. Melun torjuntaan on E-18 suunnittelussa ja rakennusvaiheen aikana käytetty huomattavasti varoja ja työtä erilaisia meluesteitä, meluvalleja, kallioleikkauksia ja maastosuunnittelua hyödyntäen. Kirmusjärven suojeluyhdistys on jo rakennussuunnittelun aikana kiinnittänyt kuitenkin suunnittelijoiden huomiota erityisesti Sammatti – Saukkola tieristeykseen ja sen suojauksen puutoksiin. Risteysalueen ympäristö näyttää olevan ainoa Sammatin alueen osa, josta puuttuu ja on jätetty rakentamatta ko risteyksen jälkeen Turun suuntaan jatkettaessa ns. läjitysalueen osalta meluesteet. Kun ko risteykseen päättyy myös viimeisestä tunnelista nouseva ylämäki ja samalla nopeusrajoitus 100 km osalta vaihtuu 120 km, liittyy ko kohtaan huomattava melun voimistuminen. Se koskee sekä raskaan liikenteen autoja mutta erityisesti nopeuttaan nopeasti nostavia henkilöautoja. Tältä alueelta havainnot melun voimakkuudesta ovat vahvimmat tavanomaisina kesäpäivinä ja -iltoina.

Meluarvojen mittaus olisi suoritettava useampana ajankohtana kyseisellä risteys- ja läjitysalueella ja meluesteiden rakentaminen tähän maastokohtaan olisi nopeasti toteutettava. On samalla totta, että meluhaitta vaihtelee huomattavasti ja on ollut vaikea tehdä varmaa havaintoa sen vaihtelun syistä. Ilmeisesti maanpinnan muodostuksen ja sään, pilvistön ja ilmakerrosten tiheyden vaihtelut selittävät osin meluhaitan vaihtelut.

Hyvää kesän alkua Teille kaikille!
Kirmusjärven suojeluyhdistyksen hallitus